Odotamme lopultakin vähintään kohtalaista hunajavuotta.
Toiset odottavat innolla ja toiset huolissaan ylituotantoriskin takia. Hunajaa
tulee varmasti ennemmin tai myöhemmin enemmän kuin aiemmin. Markkinat
suoratastaan huutavat Suomalaista hunajaa. Jo vuosia ennustettavissa ollut lisääntynyt
kulutus ja samoin vientimarkkinoiden mahdollisuudet ovat realisoituneet yrittäjien
kannalta karullakin tavalla meidän alalla.
Hunajan tuojat eivät sääliä tunne, vaan rökittävät
suomalaisia hunajantuottajia surutta. Maksamme jo kolmannet oppirahat
kotiläksyjen laiminlyönnin takia hunajamarkkinoilla. Ensimmäinen kerta tapahtui
silloin, kun SAM opetti meille käytännössä hunajapakkausten tuotekuvan merkitys
päivittäistavarakaupan myynnissä. Toinen kerta tapahtui silloin, kun hunajaa
sattui tulemaan yli oman tarpeen ja hinta polkaistiin saman tien alle kahteen euroon
kilolta. Kolmas kerta tapahtuu juuri nyt, kun tuontihunaja kaappaa suomalaisen
hunajan markkinoita hunajan puutteen takia. Jokaisen liiketaloudessa toimivan hunajan
pakkaamon on pakko tuoda tuontihunajaa markkinoille, mikäli siihen pystyy. Teettää
taas vähän pirusti töitä vallata markkinat takaisin ja se työ on pakko myös tehdä.
Koko hunajamarkkina on muuttunut ja muuttumassa kovaa vauhti.
Tulevaisuudessa tuotamme hunajaa, jolla a) kilpaillaan kotimaan
päivittäistavara- ja suoramyynti markkinoilla erialisilla viestintä ja
jakelustrategioilla ja b) haetaan yrityskohtaisia vientiratkaisuja. Näitä ei
voi laitta tärkeysjärjestykseen vaan tärkeys riippuu hunajaa myyvän yrityksen
liiketoimintastrategiasta. Kun uudella tavalla segmentoitunut toiminta kehittyy
ja vakiintuu, ”ylituotanto” sana ei kuulu enää suomalaiseen mehiläishoidon
terminologiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti